When you are born

Tän viikon duunit on kyllä ollu tuskaa. Ei vaan sen takia, että oisin halunnu tehdä kaikke muuta vaan myös senkin takia, että olen täällä ollut ypöyksin ja töissä on aina inhottavan paljon aikaa ikävöidä. Ollaan kuitenkin paljon Ilarin kanssa viestitelty ja se on kertonut kuinka hanurista se paikka on. Voin hyvin kuvitella. Toivotaan kuitenkin, että se kestää loppuun asti. Onneksi huomenna on omaisten päivä ja pääsen Santahaminaan kattomaan mun kultaa! <3 Keskiviikkona näin mun tätiä, joka oli tosi mukavaa koska en ollu häntäkään piiitkiin aikoihin nähnyt. Torstaina sitten olin Annan kanssa töiden jälkeen iltaan asti, käytiin keskustassa ja tultiin meille sitten kattomaan leffaa.
Perjantai ja lauantai on menny vähän laiskotteluks. Perjantaina olin vaan himassa ja nyt lauantaina käväsin päivällä keskustassa mutta muuten vaan lahnannut kotona. Tämä on erittäin turhauttavaa. Olen aktiivinen ihminen, mun idyllinen päivä olisi sellainen, että olis tekemistä aamu yhdeksästä ilta 11 tai yöhön asti. Se on niin ihana tunne kun on miljoonaa asiaa tehtävänä ja saa ne kaikki tehtyä yhden päivän aikana. Paras tunne ikinä! Tässä tulee kuitenkin muutama kuva.

 Pyydän anteeks tästä kuvan laadusta. Jostain syystä katsoin kamerasta, että siitä tuli tarkka mutta ei ollutkaan.. alkaakohan mun näössä olemaan jotain vikaa : /

 Mun hiukset on kasvanu niin valtavasti! En ymmärrä, pakko olis myös päästä pikkuhiljaa kampaajalle, koska ne alkaa olemaan niin painavat ettei niitä saa oikeen kunnolla kiharrettua. Jos saisin ne leikattua kerroksittain hieman enemmän niin olisin tyytyväinen. Mulla on myös tietty värjäys mielessä.

Löysin vihdoin tollasen vyön! Oon tosin koittanu etsiä tollasta jossa olis vaan 1 solki ja joka olis lantiolle mutta toisaalta en pahemmin käytä housuja niin ehkä toi on loppujen lopuksi parepi.

Ah mun vyö <3
Eipä tässä muuta sitten tällä kertaa. Ensi viikolla on mun syntymäpäivä. Tää tyttö on jo 20! Alotin tän blogin pitämisen liian monta vuotta sitten! HUHU!

Gracias
¤ Nora